Ratsastustunnit 2.9- 6.9 Ja paljon kuvia!

Maanantai. Ravityöskentelyä

Tunnin tehtävä oli:

 Alkukäyntien jälkeen, kentän joka kulmaan 10 metrin voltti käynnissä ja harjoitusravia pitkät sivut.

Sitten käyntiin, suunnanmuutos ja koko tehtävä alusta.

Loppukäynnit ja ravit, sain mennä ilman satulaa, riimunnaru kaulassa tukinaruna. Oli kivaa! <3 <3 <3 <3    

Sitten, koko kenttää ympäri harjoitusravissa molempiin suuntiin.

Perjantai. Ilman satulaa hassutusta ja läheltä piti –tilanne. ^ ^

 Ei tarvitse pelästyä otsikkoa, mulle tai ponille, ei käynyt kuinkaan.

Tänään menin Paulilla koko tunnin ilman satulaa, se oli aivan ihanaa! <3 <3 <3 <3 <3 <3
Poika oli ihan ihmeissään, kun olin hakenut sen sisään ja aloin laittamaan kuntoon, harjasin, puhdistin kaviot ja laitanut vain suojat ja suitset. ^ ^

Alkutunnin sain huuhailla, missä halusin pitkin kenttää, pitkin ohjin. Vaihdoin kerran suunnan ja yhden kierroksen jälkeen kentän ympäri, otin ohjat alkaen ravata kentän kokoista kahdeksikkoa, harjoitusravissa pitäen välillä käyntitaukoja. Kokeilin myös keventämistä.

Parin kierroksen jälkeen siirsin Paulin käyntiin, antaen sille kierroksen ajaksi, pitkät ohjat. Sitten kokosin ohjat ja tein käynti- ravisiirtymiä. Ja sen jälkeen kokeilin ensikertaa ikinä, laukkaa ilman satulaa, vapaana kentällä. Ja voin sanoa että onnistumisentunne oli huima, vaikka raviin siirrettäessä pojalla tuli taas hieman kiire.

Laukkasin 2x molempiin suuntiin. Kaikki oli ihan hyvin mutta oikeassa kierroksessa kävi putoaminen lähellä. Olin juuri siirtynyt raviin ja keskityin ravin hidastamiseen, kun ilmeisesti, oikea kylkeni meni kasaan, katseeni eksyi alas ja ryhtini lysähti, jolloin aloin heilua uhkaavasti puolelta toiselle.

Tartuin Paulin harjaan, yrittäen saada itseni taas ryhtiin ja olisin varmasti pudonnut jollei, Pauli olisi auttanut, se hidasti käyntiin oma-aloitteisesti.

Sain itseni takaisin ryhtiin ja keskelle ponin selkään, kiitin ja kehuin ponia, ääneen ja taputuksin.
Ja siirsin sen taas raviin ja ravaten loppuravit kahdeksikolla, siirtyen sitten käyntiin, huuhaillen vapain ohjin, pitkin ohjin pitkin kenttää vaihtaen parin kierroksen jälkeen, suunnan ja kävelin tallin pihalle, jossa laskeuduin satulasta.
 

Toi ilme! <3 <3 <3 <3 <3

P.s Tarja, sano et mun ryhti on parempi ilman satulaa. Ja mä pystyn istumaan harjoitusravissa paremmin ja kädetkin pysyy paikoilaan suht hyvin. 

Jos haluaette, niin voitte verrata näitä kuvia keskenään ja kertoa sitten mielipiteenne tuosta ryhti- asiasta. ^ ^ Jään odotamaan, kommenttejanne. Kiitos.