Ma.

Maapuomeja

Maanantaina harjoittelimme ensin kevyttä istuntaa pitkillä sivuilla, käynnissä ja ravissa. Sitten menimme kolmen maapuomin yli käynnissä ja ravissa, molempiin suuntiin.

Sitten Tarja nosti yhden maa puomin kavaletiksi, jonka menimme myös käynnissä ja ravissa. Lopputunnista leikimme Peiliä. Se oli kivaa. Minä jäin ensiksi, sitten Eve.

Pe.

Maasta -käsittelyä ja ilman satulaa humputtelua.

Perjantaina sain, ensin juoksuttaa Paulia ja tehdä maasta käsittelyä ja lopuksi ratsastaa ilman satulaa. Se oli todella, todella kivaa. ^ ^

Ensin Tarja opasti mua ja näytti miten liinaa pidettiin ja juoksutti poikaa vähän, molempiin suuntiin. Ensin Ravissa, sitten laukassa. 

Sen jälkeen oli mun vuoro. No Pauli ravasi hyvin, mutta laukka ei tahtonut nousta joten Tarjan piti hieman avustaa, mutta kyllä se sitten nousi. 

Oikea suunta oli melkein yhtä hankala, kun poika kääntyi mua kohti, mutta sitten, Tarja näytti miten hevosen saa, jatkamaan matkaa ilman juoksutuspiiskaa.

Sitten harjoittelin maasta käsin juttuja, liinan kanssa. Kuten peruutusta, pysähtymistä käynnistä ja ravista. Peruutus oli hieman vaikea, mutta kyllä se siitä alkoi sujua. 

Myös pysähdystä piti treenata, kun poni pysähtyi vähän mun ohi ja sehän ei käy. Kun käynnissä alkoi sujua, Tarja komensi mut juoksemaan hetken aikaa ja pysähtymään kuin seinään. 

Edelleenkin poika tuli ohi, joten harjoittelin vielä vähän ja hetken päästä ravista pysähdykset alkoivat sujua.

Sitten kävelin 2 kierrosta, antaen hengityksen tasaantua ja sitten Tarja otti liinan, heitti mut pojan selkään, talutti mut keskelle maneesia. 

Ensin käveltiin pari kierosta, sitten nostin ravin, yrittäen olla jännittämättä, joka oli aluksi aika vaikeaa ja huojuin vähän Paulin selässä mutta en pudonnut. Onnistuin lopulta jotenkin rentoutua.

Laukkaa en uskaltanut nostaa, joka harmittaa ihan hurjasti koska kesällähän mä sain sen nostettua, ilman mitään ongelmaa, joten mikäs nyt on? Liian pitkä tauko? Vai maneesi? Luultavasti molemmat, mutta enköhän uskalla vielä joskus. 

Lopuksi, pääsin vielä kävelee ja ravailee uralla vapaana. Loppukäynnit sain tulla taluttamaan. 

Olen tyytyväinen, vaikka en uskaltanut nostaa, laukkaa tällä kertaa.

Kuten mä kerroin jo tossa aiemmin, niin osallistuin tossa kolme, kuuta takaperin yhdessä blogissa kisaan. 

Ja tässä on nyt kuva siitä palkinnosta..

Eikö olekkin komea ilmestys.

Mä pelkäsin aluksi, et toi riimun olisi liian iso Paulille, mut Ma kun kokeilin niin, se olikin saman kokoinen kun Paulin nykyinen hoitsuriimu. Ja sopii väriltään tosi hyvin poitsulle. Kiitos vielä kerran Mimmille. En osaa vain kylliksi kiittää tästä.

Viikko 42 heppailut

Haanhuilua tunnilla ja kärryajelulla.

Juu tän viikon heppailut tiivistyi nyt vain maanantaihin, koska perjantaina olen menossa Helsinki Horse Show’hun. Mutta nyt maanatain tuntiin. Maanatain saimme tehdä, mitä mielii koko tunnin.

Anteeksi kuvien vähyys, ku unohdin pyytää jotakuta, ottamaan tunnista kuvia.

Alkukäynnit mentiin pitkin ohjin ja ilman jalustimia, haahuillen pitkin kenttää, sitten otettiin ohjat ja jalkkarit ja tehtiin mitä haluttiin. Mä harjoittelin Paulin kanssa käynnin pidennystä, lyhentämistä ja peruutusta, joka mun käsien epätasaisuuden vuoksi, muuntui aluksi takaosakäännökseksi.

No sitten nostimme ravin ja mä ravasin ilman jalustimia. Se oli todella kivaa. Teimme voltteja,  siirtymiä käyntiin ja minä harjoittelin yhä peruutuksia, jotka alkoivat sujus. Sitten saimme alkaa nostella laukoja. Kysyin saisinko laukata ilman jalustimia ja sain luvan vain sillä ehdolla, että en putoaisi.

Jee! Sain laukan pidettyä paremmin kuin koskaan ja vaikka Pauli kiihdytti välillä, niin pysyin kyydissä. Yhden kerran, Pauli veti pään alas ja yritti ilmeisesti pukittaa. En tiedä mutta, en ottanut selvää vaan nostin pään ylös ja kannustin eteen.

Sitten siirryttiin raviin ja vaihdettiin suunta kokorata leikkaa :lla. Ja haahuillimme myös toiseen suuntaan käynnissä ja ravissa. Harjoittelin myös peruutuksia, jotka sujuivat paremmin. Saimme myös tähän suuntaan laukata, niin paljon kun huvitti. Sitten ravattiin loppuravit ja käveltiin loppukäynnit, kääntyen sitten sopivassa kohdassa kaartoon. 

Sitten vein ponin taliin, hoidin kamat pois ja harjasin pojan huolella ja tein sitten hoitotoimet, jonka jälkeen laitoin kahdet pitkähihaiset, päällekkäin ja lähdin pihalle, odottamaan että Minna saapuisi Hopilon kanssa, hakemaan mua pitkästä aikaa, kärryajelulle.

Hopsu tietää mien poseerata. ^ ^

Kun käännyttiin pois talin pihalle vievälle tielle, niin Minna luovutti ohjat mulle ja kehotti nostamaan ravin. Hopilo lähti innoissaan ravaamaan.

Kai se luuli et mennään kotiin, mutta mikä pettymys pojalle se olikaan kun mä käänsin sen ympäri ja lähdettiin takaisin talille päin.

Sitten vielä pysäytettiin ja otettiin jopa valokuvia, siis kesken matkan! Hopsuli oli sitä mieltä et nyt riitti ja yritti jatkaa matkaa omin päin, mutta sitäkään ei sallittu. No kai tässä voisi vähän poseerata, kun kerta mamma ottaa musta kuvia.

Kuvat (c) Minna.

Hopilo mietti ja seisoi, hetken kunnes mä annoin sen lähteä kävelemään, Minna ottaessa vielä kuvia. Sitten Minna tuli kyytiin ja jatkettiin käynnissä tallin pihalle, jossa luovutin ohjakset Minnalle ja kiitin molempia kivasta reissusta ja sovittiin, Minnan kanssa vielä uusinasta ensi Ma ja valoisimpaan aikaan.

Lisää kärryajelusta tulee kunhan saan niitä Minnalta lisää.Mut nyt