Näytetään tekstit, joissa on tunniste ratsastukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ratsastukset. Näytä kaikki tekstit

Viikon 11 & 12 ratsastukset.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Uusia ratsastuskuvia ei ikävä kyllä ole, mutta hevoskuvia sen sijaan on. Toivottavasti ne kelpaa. Katotaan, kun pääsee kentälle, niin niitä uusia ratsastuskuvia voisi taas saada. Pitää pyytää äitiä tai Minnaa ottaa kuvia. ^ ^

Viikko 11.


Ma

Pätkiä radasta.

Tänään treenattiin pätkiä radoista. Alkukäynnit kävelin puolipitkillä ohjilla uran sisäpuolella, tehden itsenäisiä suunnanmuutoksia ja kiemuroita.


Alkukäynnit pitkin ohjin uran sisäpuolella molempiin suuntiin, vaihtaen suuntaa itsenäisesti. Sitten otettiin ohjat ja tehtiin joka kirjaimen kohdalle pysähdys, ensin käynnissä ja sitten ravissa molempiin suuntiin.

Poika toimi jälleen kerran kuin ajatus, pysähtyen pelkästään sillä että istuin syvemmälle satulaan ja annoin pienen pidätteen. :-) Teimme lopuksi ravipääty-ympyröitä ja tervehdysharjoituksia ja laukkapääty-ympyröitä.


Pe

Liinassa.

Juu tuulen takia, olin koko tunnin liinassa. Harjoittelin ryhdin pitämistä, siirtymiä käynnistä raviin ja pysähdyksiä, jotka eivät aluksi tahtoneet sujua, oman jännityksen vuoksi, sillä se aiheutti heilumista, eikä poni ymmärtänyt mitä mä halusin. Lopuksi onnistuin tekemään pari hyvää pysähdystä.

Dorppa.
Sitten aloin harjoitella kyljen pitämistä suorassa. Ravissa se onnistui molempiin suuntiin ihan hyvin, mutta sitten kun piti tehdä sama laukassa, ja varsinkin oikeassa kierroksessa, se oli haastavaa.

Pauli otti pari kertaa lähdöt, kun tuuli kolisutti kattoa, mutta sain sen hillittyä. Lopuksi menimme kentälle ottamaan loppuravit ratsain ja käynnit taluttaen.



Viikko 12


Ma

Radan harjoittelua.

Alkukäynnit pitkin ohjin uran sisäpuolella molempiin suuntiin, vaihtaen suuntaa itsenäisesti.
Sitten ohjat tuntumalle, vasen kierros ja pysähdyksiä joka kirjaimen kohdalle, molempiin suuntiin.
Poika toimi yhtä hyvin niin kuin aina, pysähtyen pelkällä istunnalla.
Havanna nukkuu.
Seuraavaksi siirryimme kevyeeseen raviin ja teimme pääty-ympyrät molempiin suuntiin. 
Sitten jakaannuimme kahdelle pääty-ympyrälle laukkaamaan.

Lopputunnista harjoittelimme radat läpi, Pauli oli upea ja sain pojan laukassa kuolaimmelle. Ainakin kolmannen kerran. ^ ^


Pe

Tulin voittamaan en annan minkään olla tiellä… 

Mun tuurilla oli taas aika tuulista, ja aluksi mua jännitti, et Pauli lähtisi, mutta kun keskityin tekemään, alkukäyntien ja ravien aikana kulmavoltteja joka kulmaan ja loivaa kiemurauraa molempiin suuntiin, niin onnistuin rentoutua.

Sitten kävelin kierroksen, jonka jälkeen aloin harjoitella laukkaohjelmaa. Se meni ihan hyvin, paitsi että C-pääty-ympyrä jäi jatkuvasti liian pieneksi / soikeaksi ja mun kylki ei pysynyt suorassa ja Pauli jatkoi sen takia, pari kertaa suoraa uraa, mut sain sen usein käännettyä takas ympyrälle.
Kerran Pauli unohti yhden jalkansa, kompuroi, mutta jatkoi sitkeästi laukassa, ilman pyyntöä. <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3  mahti poni.

Peppiä irtojuoksuttamassa. :)
Sitten siirsin käyntiin, kävellen kierroksen ja kun tulin jälleen C –päätyyn, nostin laukan C:ssä, tein pääty-ympyrän laukassa pari kertaa, jatkaen sitten laukkaa uraa pitkin pari kierosta kevyessä istumassa.
Laukatessa päätin vain, et nyt me vaan laukataan, eikä välitetä vaikka kuinka kolisisi ja ”suljin” korvat ja annoin mennä ja se tunne oli huima.

Tein myös A:han pääty-ympyrän laukassa jatkaen sitten C –päätyyn. Sitten siirsin raviin, ravaten A:han ja siirsin sitten käyntiin. Talutin loppukäynnit tehden, pysähdyksiä joita piti hieman hieoa, ei olla pitkään aikaan tehty, niin poika meni hieman ohi. Tein myös, yhden peruutuksen ja voltteja ja kahdeksikkoja.

Kolme esimmäistä kuvaa ovat kännykällä otettu Pepin kuva äidin Sonylla.


Mitäs tykkäsitte, oliko tarpeeksi tekstiä, vai liian paljon, liian vähän kuvia?
Ensi viikon Maanantaista ei tule postausta, sillä olen kipeä. Eikä Perjantaista, koska lähden Harjuun leirille viikonlopuksi. Koitan saada paljon sekä video että kuvamateriaalia sieltä. Sunnutaihin, moi! :)

Luukku 7 Uusia ratsastustuttavuuksia.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Pahoitteluni luukkun myöhästymisestä. ^^'

Hepat vaihtoon.

Tämän viikon maanataina sain kokeilla ensi kertaa Karkkia, joka on mun kaverin yksi vakioratsusita ja mun kaveri kokeili Pihlaa ensikertaa. Eni meidän piti olla vaan kahdestaan puoli viiden tunnilla, mutta sitten meijän tunti yhdistetiinkin seuraavan tunnin kanssa, joka oli puoli kuudesta puoli seitsemään ja meitä oli tunnilla 6 tai 7 ratsukkoa.

Karkki tuntui heti alusta lähtien kivalta ja reipaalta, enkä jännittänyt yhtään. Alkukäyntien jälkeen vaihdoimme suunnan ja kokosimme samalla ohjat ja nostimme harjoitusravin kautta kevyen ravin, alkaen tehdä pääty-ympyröitä molempiin suuntiin.

Sitten teimme ympyrät vielä harjoitusravissa, jonka jälkeen oli laukan vuoro. Laukkaaminen hoidetiin niin, että 1 tai 2 ratsukkoa jäi uralle ja muut kävelivät keskellä.

Karkkin laukka oli ihanan taisinen, mutta ei niin tasainen kun Pihlan. Laukkasin 2 kertaa molempiin suuntiin ja oikea laukka nousi yllättävän helposti ja sain sen pysymään aika hyvin yllä. Karkkipäivä voisi olla useammin. Lopuksi me leikitiin peiliä kaikissa askel- lajeissa, se oli todella kivaa. Lopuksi kuva Karkista.



Launtaina oli viimeinen valmennus ponihaassa. Ja aivan uudella hevostuttavuudella, Suomenhevostamma Metellä. Se oli  melkein yhtä iso kuin Senna ja vauhtia kuin ponihaan Helinällä, mutta ei se mitään.

Alkukäynnit mentiin pitklin ohjin ja vaihdetin kaksi kertaa suuntaan, jonka jälkeen kootiin ohjat ja aletiin tekemään molempiin suuntiin pysähdyksiä. Ensin Mette hiipi, eikä malttanut olla paikoilaam, mutta lopulta, Se malttoi olla aloilaan kunnes pyysin sitä eteen. Sitten oli ravin vuoro.

Ravissa tehtiin molempiin suuntiin, voltteja ja pääty-ympyröitä, ravin lyhentämistä ja pidentämistä. Sen jälkeen siirryimme jälleen hetkeksi käyntiin, pitkin ohjin ja sitten kokosimme ne ja aloimme tehdä pohkeenväistöä uralla molempiin suuntiin. Vasen meni hyvin, ja oikeallekin meni paremmin kun seinä olo tukena.

Sen jälkeen aloimme nostella laukkoja käynistä. Mette nosti laukan todella hienosti, se oli isoliikeinen, mutta helppo ylläpitää. Menen laukka oli sen verran vauhdikasta että jouduin vähän väliä, tekemään voltteja ja pääty-ympyröitä, että etten olisi Peten hänässä. Metellä voisi mennä ensi vuonna. Äiti oli kyllä kuvannut tunnin mut en löydä sitä videota, mistään mun koneelta nyt tähän hätään.