Hepat vaihtoon.
Tämän viikon maanataina sain kokeilla ensi kertaa Karkkia, joka on mun kaverin yksi vakioratsusita ja mun kaveri kokeili Pihlaa ensikertaa. Eni meidän piti olla vaan kahdestaan puoli viiden tunnilla, mutta sitten meijän tunti yhdistetiinkin seuraavan tunnin kanssa, joka oli puoli kuudesta puoli seitsemään ja meitä oli tunnilla 6 tai 7 ratsukkoa.
Karkki tuntui heti alusta lähtien kivalta ja reipaalta, enkä jännittänyt yhtään. Alkukäyntien jälkeen vaihdoimme suunnan ja kokosimme samalla ohjat ja nostimme harjoitusravin kautta kevyen ravin, alkaen tehdä pääty-ympyröitä molempiin suuntiin.
Sitten teimme ympyrät vielä harjoitusravissa, jonka jälkeen oli laukan vuoro. Laukkaaminen hoidetiin niin, että 1 tai 2 ratsukkoa jäi uralle ja muut kävelivät keskellä.
Karkkin laukka oli ihanan taisinen, mutta ei niin tasainen kun Pihlan. Laukkasin 2 kertaa molempiin suuntiin ja oikea laukka nousi yllättävän helposti ja sain sen pysymään aika hyvin yllä. Karkkipäivä voisi olla useammin. Lopuksi me leikitiin peiliä kaikissa askel- lajeissa, se oli todella kivaa. Lopuksi kuva Karkista.
Launtaina oli viimeinen valmennus ponihaassa. Ja aivan uudella hevostuttavuudella, Suomenhevostamma Metellä. Se oli melkein yhtä iso kuin Senna ja vauhtia kuin ponihaan Helinällä, mutta ei se mitään.
Alkukäynnit mentiin pitklin ohjin ja vaihdetin kaksi kertaa suuntaan, jonka jälkeen kootiin ohjat ja aletiin tekemään molempiin suuntiin pysähdyksiä. Ensin Mette hiipi, eikä malttanut olla paikoilaam, mutta lopulta, Se malttoi olla aloilaan kunnes pyysin sitä eteen. Sitten oli ravin vuoro.
Ravissa tehtiin molempiin suuntiin, voltteja ja pääty-ympyröitä, ravin lyhentämistä ja pidentämistä. Sen jälkeen siirryimme jälleen hetkeksi käyntiin, pitkin ohjin ja sitten kokosimme ne ja aloimme tehdä pohkeenväistöä uralla molempiin suuntiin. Vasen meni hyvin, ja oikeallekin meni paremmin kun seinä olo tukena.
Sen jälkeen aloimme nostella laukkoja käynistä. Mette nosti laukan todella hienosti, se oli isoliikeinen, mutta helppo ylläpitää. Menen laukka oli sen verran vauhdikasta että jouduin vähän väliä, tekemään voltteja ja pääty-ympyröitä, että etten olisi Peten hänässä. Metellä voisi mennä ensi vuonna. Äiti oli kyllä kuvannut tunnin mut en löydä sitä videota, mistään mun koneelta nyt tähän hätään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti