Perjantai 13. Epäonnenpäivä? Mulle ainakin. Kaikki alko siitä, kun olin hakemassa ponia tarhasta…
Otin ponin riimuun ja talutin sen tarhasta, antaen ulkopuolella pitkän narun, jolloin Pauli alko syömään.
No kun olin laittanut portin langat takaisin paikoilleen, niin ensin kehotin Ponia nostamaan päänsä, pienellä nykäisyllä, ei tulosta, sitten nyökkäisin kunnolla ja hups olin kaatua, riimunvarren lukon irrotessa tai oikeastaan haljetessa, mun liiallisen voiman käytön takia. Iik…
Ensireaktioni oli: apua, poni irti! No paniikissa minä sitten, tein sen tyypillisen virheen eli syöksähdin, Paulia kohti, joka säikähti ja siirtyi kauemmas syömään.
Sitten kiljahdin kentän suuntaan et poni irti, mut mun ääni ei sitten ilmeisesti kantanut sinne asti.
No ei muuta kun poni kiinni.
Lähestyin Paulia hitaasti ja rauhallisesti jutellen, ja sain kun sainkin sen kiinni, solmin nopeasti riimun-narun Paulin riimuun ja lähden tallia kohti, vaihtaen omani maasta löytämääni taliin riimunvarteen.
Voitte uskoa että mä vapisin pienen hetken… Sain ponin kuitenkin kunnialla talille ja aloin hoitaa sitä kuntoon tuntia varten.
Entinen riimun -naru |
Harjoittelin ravi-laukka siirtymiä tällaisella tehtävällä:
Alkulämmittely ravaten kahdesikolla.
Sitten asiirsin käyntiin siksi aikaa kun, Tarja laittoi kumallekkin pitkälle sivulle tötsät ja kertoi tehtävän joka oli seuraava: ravissa tötsälle, siitä laukan nosto ja laukaa oikean päädyn, lopuun toiselle tötsälle, siirrä raviin ja ravaa radan poikka käänny oikealle nosta laukka ja siirrä taas tötsältä raviin ja ravaa radan poikki.
Ikävä kyllä ei tullut tuoreita ratsastuskuvia tästä tunnista. Mutta toivottavasti nama vanhatkin kelpaavat.
Pimu oli kanssa hyvä nuori lupaus. se oli melko pieni suokki.
VastaaPoistamikä on susta paras hevosrotu? entä paras ponirotu?