ja lohtu on mulle, että siellä on kaikki sulle...

27.5 2015.

Viimeinen ratsastus.

Kyllä, tänä päivänä kävin tietämättäni, viimeisen kerran selässäni. Treenit menivät paremmin kuin koskaan, ehkä niin oli tarkoituskin, ettei minulle jäisi paha mieli tunnin jälkeen kun lähdit luotani... 


Alkutunnista tein paljon voltteja käynnissä ja ravissa molempiin suuntiin, taivuttaen huolella. Seuraavaksi tein pääty-ympyrät molempiin suuntiin. Sitten aloin tekemään sekä pääty-että keskiympyröitä ravissa. 

Ravailun jälkeen, annoin sinun kävellä hetken ja siirryin pääty-ympyrälle, ja aloin tehdä ravi- käynti siirtymiä, vasemalle jotka eivät tahtoneet oikein aluksi onnista... mutta lopulta ne alkoivat sujua, tein ne myös toiseen suuntaan.

Lopuksi tein saman laukassa, nekään eivät tahtoneet onnistua, mutta parin yrityksen jälkeen ne alkoivta myös sujua. Tein myös pari tervehdykseen tuloharjoituksia ravi- käyntisiirtymiä.  Loppuravit ravailin, kahdeksikolla. :)



Kun olin sitten oman tuntini, jälkeen katsomassa ja kuvaamassa 2 kaverin ratsastusta kentällä, niin Tia huomasi että olit makuulla, kyljelläsi. No ei reagoitu, koska luulimme sinun olevain vain väsynyt tunnista ja päivän kuumuudesta... :(
Sitten huomatiin, että et pääsyt ylös, vaikka yrittkin kovasti. Luulimme että sinulla oli jokin loimiremmi jalkojesi ympärillä.

Menin katsomaan, avasin loimesi edestä, ja pyysin sinut ylös, jollon nousit ilman ongelmia ja näin että sinulla oli kaikki hyvin, joten laitoin loimen takaisin kiinni ja lähdin. No hetken päästä kävit uudestaan makaamaan, etkä pääsyt / halunnut taaskaan nousta.


Tia soitti isälleen, et nyt on hätä. No Tian isä tuli ja nosti sinut ylos, vei taliin ja pyysi Tiaa mukaan. Ja hetken päästä tulit takaisin ja sain luvan alkaa talultaa sinua kentällä. 
Vuorottelimme tyttöjen kanssa aina välillä, sinun talutuksen kanssa, mutta minä sain talutaa sinua eniten ja kauemmin. Kerran yritit myös piahtaroida, mutta minä en antanut... 


Sitten Ell tuli, veimme sinun tallille, pidin sinun riimun-narustasi, tiukasti kiinni kuin henkeni olisi riipunut siitä ja rapsuttelin sinua, samalla sinut tutkitiin, ensin ihan tunnustelemalla ja kuuntelemalla mahaasi ja sitten sisältä, jollon minun piti luovutaa sinut omistajallesi, joka piti sinua sen aikaan. 
Sen jälken sain taas pitää ja talutella sinua, koska sinuun sattui niin että et tahtonut pysyä paikoillasi. :(

Ell sanoi että sinun olisi parasta viedä kliniikalle. Taluttelin sinua pihalla, siihen asti, kun kyytini tuli ja minun piti lähteä....


Seuraavana päivänä, kysyin messengerissä meidän tallimestarilta, kello 9.55 että joko olet kotiutunut, ja sain kieltävän vastauksen ja tiedon että olet mennyt huonumpaan suuntaan aamulla. Aloin pelätä pahinta... 

Sitten 10 47 kysyin omistajaltasi, että mikä on tilanne ja sain pahimman mahdollisen vastauksen: Aika huono...

Klo 15.03 Sain pahimman mahdillisen viestin... Olit jo poissa... 

Minun pieni hulmuharjani, kilteimmistä kiltein tamma, joka yritti aina parhaannsa, mutta tällä kertaa se ei vaan riittänyt... 

Anteeksi rakas ja kiitos kaikesta... :'(

Keinutan, kuuntelen

sut suojaan peittelen

Keinutan, myöhä on

jo kuulen aallokon

Ethän pelkää pimeää

siel on monta kynttilää

Ja viimein sun matkaan

ei pääse saattajatkaan

Yötä vasten vaikka lähdet

jatka vain vaikka on

se suuri suunnaton

Kohti valkeata rantaa

laivaan mun laulujen

sä kuljet tietäen

 Ettet pelkää enempää

siel on monta kynttilää

Ja viimein sun matkaan

ei pääse saattajatkaan

 Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää

Nuku vain jos väsyttää

vielä valvon vierellä

Ja viimein sun matkaan

ei pääse saattajatkaan

Ja lohtu on mulle

että siellä on kaikki sulle 

<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3

Hyvästi maailman, kaunein ja ihanin suokkitamma. 

Tässä on vielä pieni muistovideo tammasta. :) 

Linkki videoon.