Kulmavoltteja ja keskiympyröitä.

Eilen pääsiin vihdoin kotitalille ja pitkästä aikaa ratsatin Paulilla. Kun kävin hakemassa pojan sisälle ja aloin harjaamaan sitä kuntoon, niin vasta sitten kunnolla tajusin, kuinka ikävä mulla on ollut sitä ja selvästikin tunne oli molemmin puolinen. :) 

Sillä kun aloin harjata ponia, niin se seurasi hyvin tarkaan, mitä mä teen ja kun aloin harjata jalkoja ja putsata kavioita, niin Pauli alkoi hamuamaa ja rapsuttamaan mua selästä, niin kuin ennenkin.... :'-) Ja kun tunteet nousi pintaan, niin Pauli seisoi ihan paikoilaan kun mä halasin sitä.

No kun sain itseni taas kuriin, niin laitoin pojan kuntoon. Se kävi nopeasti, kun poni oli yhteistyöhaluinen. :) Satulankin sain kerralla selkään ilman komervenkkejä.


Kentällä, kiristin vyön ja mittasin jalkkarit saman pituisiksi ja lähdin kävelemään, pitkin ohjin molempiin suuntiin. Suunnan vaihtuessa otin ohjat ja aloin tekemään joka kulmaan voltin, molempiin suuntiin, ensin käynissä ja sitten ravissa.

Sitten kävelin kierroksen ilman jalkkareita, jonka jälkeen laitoin jalat takaisin ja siirryin pääty-ympyrälle, alkaen tekemään pysähdys- peruutus ja laukan- nosto siirtymisiä.

Pysähdykset onnistui aikas hyvin, mutta peruutuksessa ja laukan- nostossa piti hieman treenata. Loppulta mun ei peruutuksessa tarvinnut, kuin muista nojaa hieman eteen ja kosketaa, niin poika peruutti. :)

Sitten jatkoin laukkaa pari kierrosta kevyessä istunnassa, uraa pitkin. Sitten siirryin raviin ja käyntiin ja vaihdoin suunnan, tehden siirtymät myös toiseen suuntaan.

Sitten aloin harjoittelemaan, keskiympyrällä harjoitusravissa istumista. Minulla on ollut alkuaikoina, Paulilla ratsastaessa sellainen ongelma, että kun olen mennyt harjoitusravia, niin olen jostain kumman syystä alkanut nauramaan ja siilloin Pauli on lisännyt kierroksia. ^ ^ Ja nyt oli käydä samalla tavalla, mutta onneksi ehdin aina purra huulta ja rauhoitaa itseni.

Lopuksi siirryin uralle ja nostin vielä laukan, molempiin suuntiin ja ravasin loppuravit pääty-ympyröillä. Sitten siirryin käyntiin, annoin pitkät ohjat ja kävelin molempiin suuntiin loppukäynnit.

Tunnin jälkeen kysyin Tarjalta, että onko istuntan, parempi kuin viime vuonna, ja Tarja sanoi että ryhti on parantunut ja kyljet pysyvät paremmin suorassa, muistan itsekkin vaihtia sitä, että pysyn suorassa ja korjaan jos huomaan että menen vinoon. Mutta yksi ongelmakin on, nimittäin olen alkanut jälleen puristamaan polvia satulaan. No saatiin me se viimeksikin ratkaistua, joten saadaan se tälläkin kertaa.

Tallissa harjasin ja pesin pojan huolelle viileällä vedellä, laitoin häntään kutituksenesto ainetta ja vein pojan tarhaan. :)

Mitäs piditte tästä postauksesta, oliko sopivasti tekstiä, vai liikaa, liikaa kuvia vai liian vähän. Minkälaista postausta toivoisitte seuraavaksi?