perjantai 29. toukokuuta 2015

ja lohtu on mulle, että siellä on kaikki sulle...

27.5 2015.


Viimeinen ratsastus.

Kyllä, tänä päivänä kävin tietämättäni, viimeisen kerran selässäni. Treenit menivät paremmin kuin koskaan, ehkä niin oli tarkoituskin, ettei minulle jäisi paha mieli tunnin jälkeen kun lähdit luotani... 


Alkutunnista tein paljon voltteja käynnissä ja ravissa molempiin suuntiin, taivuttaen huolella. Seuraavaksi tein pääty-ympyrät molempiin suuntiin. Sitten aloin tekemään sekä pääty-että keskiympyröitä ravissa. 

Ravailun jälkeen, annoin sinun kävellä hetken ja siirryin pääty-ympyrälle, ja aloin tehdä ravi- käynti siirtymiä, vasemalle jotka eivät tahtoneet oikein aluksi onnista... mutta lopulta ne alkoivat sujua, tein ne myös toiseen suuntaan.

Lopuksi tein saman laukassa, nekään eivät tahtoneet onnistua, mutta parin yrityksen jälkeen ne alkoivta myös sujua. Tein myös pari tervehdykseen tuloharjoituksia ravi- käyntisiirtymiä.  Loppuravit ravailin, kahdeksikolla. :)



Kun olin sitten oman tuntini, jälkeen katsomassa ja kuvaamassa 2 kaverin ratsastusta kentällä, niin Tia huomasi että olit makuulla, kyljelläsi. No ei reagoitu, koska luulimme sinun olevain vain väsynyt tunnista ja päivän kuumuudesta... :(
Sitten huomatiin, että et pääsyt ylös, vaikka yrittkin kovasti. Luulimme että sinulla oli jokin loimiremmi jalkojesi ympärillä.

Menin katsomaan, avasin loimesi edestä, ja pyysin sinut ylös, jollon nousit ilman ongelmia ja näin että sinulla oli kaikki hyvin, joten laitoin loimen takaisin kiinni ja lähdin. No hetken päästä kävit uudestaan makaamaan, etkä pääsyt / halunnut taaskaan nousta.


Tia soitti isälleen, et nyt on hätä. No Tian isä tuli ja nosti sinut ylos, vei taliin ja pyysi Tiaa mukaan. Ja hetken päästä tulit takaisin ja sain luvan alkaa talultaa sinua kentällä. 
Vuorottelimme tyttöjen kanssa aina välillä, sinun talutuksen kanssa, mutta minä sain talutaa sinua eniten ja kauemmin. Kerran yritit myös piahtaroida, mutta minä en antanut... 


Sitten Ell tuli, veimme sinun tallille, pidin sinun riimun-narustasi, tiukasti kiinni kuin henkeni olisi riipunut siitä ja rapsuttelin sinua, samalla sinut tutkitiin, ensin ihan tunnustelemalla ja kuuntelemalla mahaasi ja sitten sisältä, jollon minun piti luovutaa sinut omistajallesi, joka piti sinua sen aikaan. 
Sen jälken sain taas pitää ja talutella sinua, koska sinuun sattui niin että et tahtonut pysyä paikoillasi. :(

Ell sanoi että sinun olisi parasta viedä kliniikalle. Taluttelin sinua pihalla, siihen asti, kun kyytini tuli ja minun piti lähteä....


Seuraavana päivänä, kysyin messengerissä meidän tallimestarilta, kello 9.55 että joko olet kotiutunut, ja sain kieltävän vastauksen ja tiedon että olet mennyt huonumpaan suuntaan aamulla. Aloin pelätä pahinta... 

Sitten 10 47 kysyin omistajaltasi, että mikä on tilanne ja sain pahimman mahdollisen vastauksen: Aika huono...

Klo 15.03 Sain pahimman mahdillisen viestin... Olit jo poissa... 

Minun pieni hulmuharjani, kilteimmistä kiltein tamma, joka yritti aina parhaannsa, mutta tällä kertaa se ei vaan riittänyt... 

Anteeksi rakas ja kiitos kaikesta... :'(


Keinutan, kuuntelen
sut suojaan peittelen
Keinutan, myöhä on
jo kuulen aallokon

Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan
Yötä vasten vaikka lähdet
jatka vain vaikka on
se suuri suunnaton
Kohti valkeata rantaa
laivaan mun laulujen
sä kuljet tietäen
 Ettet pelkää enempää
siel on monta kynttilää
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan
 Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää
Nuku vain jos väsyttää
vielä valvon vierellä
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan
Ja lohtu on mulle
että siellä on kaikki sulle 
<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3

Hyvästi maailman, kaunein ja ihanin suokkitamma. 

Tässä on vielä pieni muistovideo tammasta. :) 

torstai 28. toukokuuta 2015

Viimeiset isoa kisat ennen Losia. 8.- 10.

Näin on, Huttisten kisat olivat viikolla 19. 8-10.5  äitienpäivä viikonloppulla. Kerron suurpiirteittäin, miten viikonloppu meni.


Perjamtai

Lähdimme kotoa  noin 13.10, pysähdyimme Humppilassa 11.25. Kävin lenkittämässä koran, jonka jälkeen soimme autossa välipalan ja kävimme ostoksilla.






































Saavuimme Huttisiin noin 13.17 ja vein tavarani, päätalolle, jossa yövin. Alunperin minulle piti tulla huonekaveri, mutta asuin lopulta yksin, mutta ei se haitannut. Kun olin saanut tavarat paikoilleen, vaihdoin ratsastushousut.

Tuntini alkoi 15.00. Olimme etukentällä. Menin Sanni-ponilla. Alkuverkassa teimme käynnissä pysähdyksiä ja pääty-ymppyröitä. Sanni "pelkkäsi" kentän C -päädyn yhtä kulmausta, eikä ollut millään tahtonut, mennä sinne, mutta sitkeydellä ja päädyssä pyörimisen jälkeen, sain sen lopulta menemään kulmasta ilman ongelmia.






Sitten aloimme ravailemaan, tehden pääty-ympyröitä ja pysähdykset keskellä suoraa uraa. Seuraavaksi aloimme tulemaan käynissä ja ravissa keskihalkaisijalle, kääntäen aina eri suuntaan.


Lauantai

Aamutunti oli 9.30 Menin aamulla Tikrulla. Teimme ensin, käynnissä joka kulmaan voltin, sen jälkeen ravissa. Sitten jäimme C-päätyyn ympyrän ravissa ja nostimme laukan, laukaten aina puolikaan ympyrän jonka jälkeen, laukkasimme koko ympyrän.

Sitten teimme keskihalkaisijalle tuloa, käynissä ja ravissa. Lopuksi harjoittelin raviohleman 2.sen läpi pari kertaa.
















Iltapäivällä ratsastin Farinellillä ja harjoittelin Special Olympics 2015- laukkaohjelman, pariin kertaan läpi. Fartsu oli niiin hieno tyttö. 

Vaikka mä vähän jännitinkin, mutta ihan turhaan. :) Farinelli ei välittänyt, vaikka maneesi kitisi ja paukkui, tuulen takia ja traktori ajoi seinän takana.





Sunnutai. 

Sunnuntaina alkuun näytti siltä että, kista siirtyisivät maneesiin kesken kaiken, mutta onneksi sadetta ei tullut paljon ja jatkoimme kisat kentällä, lopuun asti. :)

Heräsin jotain puoli seitsemän pinnassa, vaihdoin kisavaateet ylle, laittoin kevyet suojahousut valkoisten päälle ja pakkasin kassiin jo kaikki sellaiset tavarat ja vaateet, mitä tiesin ertä en tarvinnut enään. Jätin vaihtovaateet, sängyn päälle.
Sitten kävin syömässä aamupalan, ja tarkistamassa kisojen lähtölistan. Menin ravi 2 sen Tikrulla ja laukka ohjelma 2015 Farinellillä. Katselin käyntiluokkaa ja seurustelin kavereiden kanssa, hetken ennen kun meni kaverin kanssa laittamaan ensimmäisen kisaratsuni valmiiksi.



















Aloitin harjan laittamisesta ja laitoin sen verkolle, koska se oli ainoa kamppaus, minkä minä osaan hyvin. Sitten aloin laittamaan ponille kampeet päälle. :)
Lopulta sain luvan lähteä kentälle, nousin selkään ja verkkasin neljän muun ratsukon kanssa. Tein pari pysähdykset, käynnissä ja ravissa ja myös parit peruutukset. :)
Sitten menin varikolle, jossa odotimme kahden radan verran, jonka jälkeen pääsimme radalle, jonne otin raipan mukaan varmuuden vuoksi.

Rata alkoi sujuvasti, mutta sitten Tigger alkoi temppuilemaan, se oli aivan käsittämättömän tahmea. Kun piti tehdä koko rata leikaa ravissa ja esitää 3-5 askelta keskiravia, niin poni hyppäs laukalle. Voi että otti päähän, ja kun sain takas raviin ja yritin uudestaan, en saanut siitä enään mitään irti. :(


yhteispisteet ja prosenttit. 190 / 60, 56%







Laukka meni omasta mielestä paremmin, Farinelli oli hienosti kuulolla ja eteni hienoti omalla moottorilla. Laukka nousi todella hienosti ja juuri silloin kun piti. Olen Fartsuun todella tyytyväinen. :) mun ja Fartsun radasta ei ikävä kyllä ole kuvia, toivottavasti ei haitaa. :)

Pisteitä tuli 126 ja prosentteja ei muistettu laskea, mutta ei se haitaa. Laitan videot radoista myöhemmin. :)

Mitäs piditte, oliko teillä lemppikuvaa/kuvia? Muistakaan, että kommentiin vastaan kommentilla ja lukijaan lukijalla. :) Seuravaksi tulee suru-uutisia. :'/  :'(

perjantai 22. toukokuuta 2015

Huhtikuu hulinoita.


1. Hyvästi tallin paras suokki. :(  2. Leirilla. heräämisaika. 3. Aamupala. :)
4. Pe kaverin tunti katsomassa. 5. La Kouluaitaa rakentamassa manesiin. 6. Rata valmis. :)
7. Su ksoissa, hienosti toiseksi. 8. Koiran kanssa lähdössä lenkille.  9. Meijän tallin neljä vee. <3
10. Selfie Karkin kanssa. 11. Tunnilla. 12. Helyyden kipeä koirapoika. <3 
13. Maastokäsittelyä ponin kanssa. 14. Pihla irtojuoksutuksessa. 15. Kesä tuli vihdoin! <3
16. Tia ja Lumi. Ehkä musta tulee sittenkin valokuvaaja. ^ ^ 17. Kiia irti maneesissa. 18. Nam, mitä suklaata! <3


No niin, nyt sain tän viimein julkaistua. :) Anteeski ku tän kaa vähän kesti, mutta paremppi myöhään kuin ei milloinkaan, ne? Mitäs pidätte löytyykö lemppikuvaa/kolaasia?

tiistai 19. toukokuuta 2015

Mikä on Special Olympics?


Päätin kirjoitaa teille nyt tästä aiheesta, koska moni varmaan on tästä kysynyt. :) Toivottavasti tämän vastaa kysymyksiinne. ;)


Special Olympics on järjestö, jonka perusti John F. Kennedyn sisko Eunice Kennedy Shiver vuonna 1968.
Järjeston toiminta on laajentunut yli 180 eri maahan, eri puolille maailmaa. Toiminnan piireissä liikkuu yli neljämiljoonaa Kehytysvaimmaista ureilajaa, harrastaen, valmentautuen ja kilpaillen yli 30 eri lajissa.

Special Olympics idea on järjestää ympärivuotista ureilutoimitaa- ja kilpailuja yleisesti tunnetuissa ureheilulajeissa lapsille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma. Näin he saavat mahdollisuuden jatkuvaan harjoitteluun ja fyysiseen kehitykseen sekä urheilun ilonjakamiseen perheen, ystävien ja yhteisön kanssa.


Keille Special Olympics-kisat on tarkoitettu?

Special Olympics on tarkoitettu henkilöiulle joilla on kehitysvamma. Special Olympicsin kanssainvälisten sääntöjen mukaan, jokainen 8 vuotta täyttänyt kehitysvammainen voi osallistua Special Olympics-kisoihin. Urheilijan suorituskyky tai liikuntarajoite eivät ole esteitä, sille että hän osalistuu Special Olympics-kisoihin.

Osallistuakseen Special Olympics -kisoihin urheilijalla ei tarvitse olla mitään virallista diagnoosia. 

Special Olympicsin artiklan 2 mukaan henkilöt joilla on kehitysvamma, kognitiivinen viive tai kehitysvammalle läheinen kehitys- tai oppimishäiriö voivat osallistua Special Olympics -toimintaan.


Ne henkilöt, joiden toiminnallinen rajoite perustuu ainoastaan liikuntavammaan, käytös- tai tunne-elämän häiriöön tai määriteltyyn oppimishäiriöön, eivät kuulu Special Olympics -kisojen piiriin.

Historiaa.

Vuonna 1968 Chicagossa, järjestetiin ensimmäiset Special Olympics-kisat, Chicago Special Olympics. Kisoihin osallistui 1 000 urheijilaa 26 yhdysvaltion osavaltiosta ja Kanadasta. Kilpailulajeina olivat yleisurheilu, floor hockey ja uinti.

Ensimmäiset talvimaailman Special Olympics-kisat järjestetiin vuonna 1977  Colorandon Steamboat Springsisssä



Special Olympics-vala.

Eunice Kennedy Shiver halusi ensimmäisiin, Special Olympics kesämaailman kisoihin urheilijoille valan, joka piti osoitaa urheilijan yrittämisen iloa ja vaikka ei aina onnistuisikaan yrittäesään, niin kellekään ei tarvitsisi jäädä epäonnistumisen tunnetta. 

Kennedy Shiver avasi kisat näillä sanoilla: Antiikin Roomassa galdiaatoreiden huulia olivat nämä sanat heidä menessä taisteluareenalle, "Anna minun voitaa. Mutta jos en voita, anna minun olla rohkea yrittäessäni." Tänään te kaikki nuoret urheilijat olette areenalla. Moni teistä voitaa, mutta voittoa tärkeämpi on se että te olette rohkeita ja teidän vanhemppanne ja maanne saavat kunniaa. Special Olympisc- kilpailut alkakoon. Kiitos. 


Siinä oli paljon infioa. Olisin voinut toki kirjoitaa enemmänkin mutta uskoisin että tässä on tarpeeksi. :) 

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kylki suoraksi, katse eteen ja ryhti!

Mitä muutakaan tuo otsikko voisi tarkoitaa, kun balogitallin tämän viikon haastetta  Eli ratsastusanalyysia. Jep siitä löytyykin todella paljon kirjoitettavaa ja kuvitusta.


Katse...

On ollut jossain, muualla kuin ylhäällä ja sitä kautta hävitää ryhti ja kyljestä "voimat..."
2014
2015 

Kädet...

 valuu aina vaan suoraksi.
2014
2015


Selkä...

on helpompi pitää nojatuolissa. ;)
2014
2015
Enenmpää en jaksanut analysoida, mutta noissa jo näkee aikas hyvin, mun kehittymisen, vai mitä olette mieltä?  Kommentti, kommemntista ja lukija lukijasta. Anot voisivat laitaa jonkilaisen puun merkin kommenttinsa perään. Kiitos. :)

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kevään ensimmäiset kisat kotitallilla Annilla

Anteeksi, kun tän kirjoittaminen venyi laittoman paljon. Mutta mulle iski joku ihme kevätmasennus, eikä kirjoittaminen maistunut. :-/

No nyt on taas intoa, mutta saa nähdä kuinka tarkaan muista, noin kahden viikon takaisia kisaviikonloppun tapahtumia. ;) jos ei muuta, niin sitten tästä tulee aikas paljon kuvapainotteisemmpi postaus, mutta tuskin se haitaa. Alkuun tulee vanhoja kuvia, kun en saanut kuvaaja torstaiksi, mutta ehkä te kestätte. Karkin kuvat on otettu 8.4 ^ ^'


Torstai

Saavuin tallille jo torstaina, koska perjantaina en olisi ehtinyt ajoissa leirille. Yövyin kaverin kanssa maneesin alakerran leiritiloissa. Torstaista ei ole paljoa kerrotavaa, minulla oli maanatain korvaustunti, koska maanataina ei ollut tuntia.
Menin Karkilla. Tein kulmavoltteja käynissä ja pääty-ympyröitä ravissa, molempiin suuntiin. Sitten treenasin laukka-käyntiin siirtymistä. Lopuksi ratsastin, vielä radan pariin kertaan läpi. Karkki oli super. :)

Perjantai




Perjantaina harjoittelin edelleen Karkilla. teimme pätkiä radoista. mm. laukasta käyntiin siirtymiä, laukka ja ravipääty-ympyritä ja tervehdykseen tuloa. Lopuksi nostimme, uralla laukan ja laukkasimme tehden A :han (L) pääy-ympyrän ja jatkoimme C-päätyyn ja siirsimme ennen M raviin.


Tuntimme jälkeen olin vielä katsomassa ja kuvaamassa kaverin tuntia, kun se meni Annilla. Anni pysyi todella hyvin, kaverilla kädessä, myös laukkassa eikä kiihdytellyt turhia. :)

Lauantai

Launatiana treenasin ensin Karkilla, se oli edellisellä tunilla, joten sillä siitten vauhtia. Treenasin laukka 1. läpi. Ja se meni ihan hyvin, Karkin vauhdista huolimatta. :)


Iltapäivällä rakensimme ennen tunteja kouluaidat ja ratsastimme aidoissa. Ratsastin Annilla, Losin laukkaradan läpi ja siinä oli myös vauhtia, mutta tyttö malttoi kuunella pidätteitä, joten Annilla menisn Su kisat. :) Illalla tuntien jalkeen menimme kentälle heittämään saapasta.

Sunnutai.

Sunnutaina heräsin ja laitoin kisavaattet päälle ja arkkivaatteet niiden suojaksi. Kisatakin otain talliin mukaan. Menin laitamaan Annin ja joidenkin kavereiden hevosten harjoja kisoja varten. :) Laitoin ensin Noran, koska kaveri pyysi.

Norppa oli vallan mainiolla tuulella, kun menin sen karsinaan, se taisi aavistaa että nyt olisi kisapäivä.
Tein Noralle verkkoharjan. Se malttoi olla todella hyin pakalla.

Laitoin Norpan harjaa ensin maasta käsin, mutta lopulta hain jakkaran. Norppa oli esin epäluuloinen, kun nousin jakkaralle, mutta rauhoittui pian, kun tajusi että jatkoin sen hienoksi laittamista.


Sitten oli Annin vuoro. Tein sillekin verkon. Sitten menin käymään maneesilla, riisumassa arkivaateet pois.
Äti oli saapunut tallille tarkoituksenaan katsoa kun kisaan, mutta joutuikin lähtemään sairaalaan erään seikan vuoksi. En kerro asiasta enempää, mutta sen voin kertoa että pelästyin todella pahasti ja olin jo jättämässä, kisat omalta osalta väliin, mutta tulinkin sitten toisiin aatoksiin, sillä tiesin että äiti olisi pettynyt jos olisin vetäytynyt sen takia.

Anni meni yhden radan ennen, omaa suoritustani  ja sen jälkeen se piti viedä vielä hetkeksi talliin. Vaihdoin omat ohjani tamman suitsiin ja laitoin sen vielä kiinni. 
Jonkin ajan kuluttua, saimme luvan lähteä maneesiin verkaamaan. Verkassa en paljoa laukaillut, ettei Anni kuumuisi liikaa. Ravissakin oli jo pidättämistä.


Tein vain parit laukan nostot suoralla ja paljon ravi-käyntiin siirtymiä. Anni tuntui hyvältä ja kuunteli todella hyvin.
Ensimmäinen rata, meni ihan hyvin. Kyllä, Anni oli kiireinen ja painoi välillä aikas paljon kädelle, mutta ei tullut pöytäkirjaan, mitään että: Ratsasta rohkeammin eteen, Enemmän laukkaa / ravia... 

Nyt siinä luki että: Hidasta, hevonen juoksee alta, tahdita. Että näin tällä kertaa.

Tulin toiseksi. :) Pisteet 63,4 ja prosentit 120,5.



Toinen rata meni hieman paremmin, vaikka verkassa Anni säikähti, kun siskoni joka oli tullut katsomaan kisoja, osui vahingossa maneesin majoitustilan lasiin, heiluttaesaan minulle kun menin katsoman ohi pitkin ohjin. No sain ponin hillittyä, sen jälkeen minä ja toinen ratsukko menimme varikolle, odotamaan omaa vuoroa.
Minä oli vihainen kuin ampiainen, sillä minulla oli hyvä tahti ja fiillis ennen kun tamma lähti, mutta ne hahatuivat säikähdyksen myötä.
No oli siitä kai jotain hyvääkin, nimittäin hevonen oli herkempi avuille. Kun vaihdoimme varikolla järjestystä, niin että kävin radan puolella pyörähtämässä, niin Anni oli jo menossa. Sille oli aikas pettymys, kun ohjasin sen takaisin varikolle. ^ ^

En ala rataa tässä enempää analisoimaan, vaan annan teidän katsoa ja sanoa mielipteenne. Pahoittelen että video loppuu kesken radan, sillä kännykästäni loppui akku. :/ No ensi kerran, koitan ladata sen täyteen. :)

Pisteet:120,5
Prosenttit: 63,4 %


Kommentti kommentista ja lukija lukijasta.