Haanhuilua tunnilla ja kärryajelulla.

Juu tän viikon heppailut tiivistyi nyt vain maanantaihin, koska perjantaina olen menossa Helsinki Horse Show’hun. Mutta nyt maanatain tuntiin. Maanatain saimme tehdä, mitä mielii koko tunnin.

Anteeksi kuvien vähyys, ku unohdin pyytää jotakuta, ottamaan tunnista kuvia.

Alkukäynnit mentiin pitkin ohjin ja ilman jalustimia, haahuillen pitkin kenttää, sitten otettiin ohjat ja jalkkarit ja tehtiin mitä haluttiin. Mä harjoittelin Paulin kanssa käynnin pidennystä, lyhentämistä ja peruutusta, joka mun käsien epätasaisuuden vuoksi, muuntui aluksi takaosakäännökseksi.

No sitten nostimme ravin ja mä ravasin ilman jalustimia. Se oli todella kivaa. Teimme voltteja,  siirtymiä käyntiin ja minä harjoittelin yhä peruutuksia, jotka alkoivat sujus. Sitten saimme alkaa nostella laukoja. Kysyin saisinko laukata ilman jalustimia ja sain luvan vain sillä ehdolla, että en putoaisi.

Jee! Sain laukan pidettyä paremmin kuin koskaan ja vaikka Pauli kiihdytti välillä, niin pysyin kyydissä. Yhden kerran, Pauli veti pään alas ja yritti ilmeisesti pukittaa. En tiedä mutta, en ottanut selvää vaan nostin pään ylös ja kannustin eteen.

Sitten siirryttiin raviin ja vaihdettiin suunta kokorata leikkaa :lla. Ja haahuillimme myös toiseen suuntaan käynnissä ja ravissa. Harjoittelin myös peruutuksia, jotka sujuivat paremmin. Saimme myös tähän suuntaan laukata, niin paljon kun huvitti. Sitten ravattiin loppuravit ja käveltiin loppukäynnit, kääntyen sitten sopivassa kohdassa kaartoon. 

Sitten vein ponin taliin, hoidin kamat pois ja harjasin pojan huolella ja tein sitten hoitotoimet, jonka jälkeen laitoin kahdet pitkähihaiset, päällekkäin ja lähdin pihalle, odottamaan että Minna saapuisi Hopilon kanssa, hakemaan mua pitkästä aikaa, kärryajelulle.

Hopsu tietää mien poseerata. ^ ^

Kun käännyttiin pois talin pihalle vievälle tielle, niin Minna luovutti ohjat mulle ja kehotti nostamaan ravin. Hopilo lähti innoissaan ravaamaan.

Kai se luuli et mennään kotiin, mutta mikä pettymys pojalle se olikaan kun mä käänsin sen ympäri ja lähdettiin takaisin talille päin.

Sitten vielä pysäytettiin ja otettiin jopa valokuvia, siis kesken matkan! Hopsuli oli sitä mieltä et nyt riitti ja yritti jatkaa matkaa omin päin, mutta sitäkään ei sallittu. No kai tässä voisi vähän poseerata, kun kerta mamma ottaa musta kuvia.

Kuvat (c) Minna.

Hopilo mietti ja seisoi, hetken kunnes mä annoin sen lähteä kävelemään, Minna ottaessa vielä kuvia. Sitten Minna tuli kyytiin ja jatkettiin käynnissä tallin pihalle, jossa luovutin ohjakset Minnalle ja kiitin molempia kivasta reissusta ja sovittiin, Minnan kanssa vielä uusinasta ensi Ma ja valoisimpaan aikaan.

Lisää kärryajelusta tulee kunhan saan niitä Minnalta lisää.Mut nyt 

Ma ja To viimeiset treenit / Harjun kisat.12-13

Heissan taas! Kerron lyhyesti maanatain ja torstain treeneistä. Ensin Ma. ( Pahoittelen kuvien laatua.)

Tunti ei mennyt niin ku olisin toivonut, koska mulla oli lyhyt raippa, jota Nortsu ei noteerannut sitten yhtään. Mulla oli kyllä pitkäkin mutta se oli hieman liian pitkä, mutta silti olisin voinut pitää sen.

Tarjan piti jälleen avustaa, että Nortsu, nosti ravin. No radat meni ihan siedettävästi. Olisi mun mielestä voinut ravata vähän reippaammin.

Sitten To, jollon en mennytkään Norpalla, vaan Paulilla. Mä en oo tajunnutkaan, miten oon kaivannut poikaa, vaikka ratsastin sillä viimeksi 27. 9

Ikävä oli molemminpuolinen, pojan tervehdystavasta päätellen. Pojalla oli hoitoriimu jo valmiiksi päässä, joten loimi pois kamat boksin eteen, poni kiinni, loimi pois ja harjat heilumaan.
Kun karvat olivat jälkeen siististi ojennuksessa, niin aloin puhdistaa ponin kavioita, keskustellen ensin jalan puhdistus vuorosta ja sen jälkeen siitä, vedetäänkö se jalka pois kesken puhdistuksen. ^ ^ <3

Seuraavaksi, oli suojien vuoro. Mutta mun piti puhdistaa ne ennen kun laitoin ne pojalle, koska ne oli likaiset.
Kun kumarruin laitamaan, vasenta etusuojaan, niin Poika nosti jälleen kerran, mun pitkähihaisen selkämystä alkaen rapsuttaa. Ensin huulillaan, sitten hyvin, hyvin, hyvin hellästi ja varovaisesti hampaillaan. Annoin sen tehdä sen, koska tiesin, että Pauli ei koskaan vahingoittaisi mua.

Kun mä olin saanut kaikki suojat paikoilleen, niin oli satulan vuoro. Pauli potkaisi jälleen kerran seinää, annoin palautetta ja laitoin satulan sitten kunnolla selkään, laittaen vyön löysästi kiinni.
Sitten otin suitsit, laitoin oven kiinni ja laskin pojan irti, ottaen riimun pois, jollon poni käveli ovelle.

Menin Paulin perässä ja laitoin ohjat kaulalle, ottaen suitset oikeaan käteen, pitäen pojan päätä paikoillaan vasemmalla kädellä, mun oikeaa olkaa vasten, mutta juuri kun olin laittamassa suitsia niin Pauli vaihtoi päänsä vasemmalle olalle, antaen sitten laitaa suitset nätisti, nätimmin kuin pitkään aikaan.
Sitten laiton itseni valmiiksi, jonka jälkeen otin ponin ulos ja lähdettiin kohti maneesia.

Alkuverkka jälkeen, käyntiä pitkin ohjin ja yhden ravikierroksen jälkeen aloin harjoitella raviympyröitä molempiin suuntiin. Sitten oli ratojen vuoro, ja ensin harjoittelin raviohjelma 1:sen, joka meni todella hyvin, vaikka poika teki pari kertaa omantoimisesti voltin, ja yritti kääntyä koko rataleikkaa uralle, kun piti mennä suoraan.

Lopputervehdystä piti hieman, harjoitella ennen kun Tarja oli tyytyväinen. Menin myös tarkemmat, nurkat kuin koskaan. Raviohjelma 2:nen, oli hieman haastavampi, mutta sekin meni hyvin. Muistin käyttää jalan, aina kun olin maiskuttaa. Siitä tuli paljon kiitosta ja sekä äidiltä ja Tarjalta.

Hevosten arvonta + koeratsastus ja ensimmäiset kisat.

Tulimme Harjuun perjantai iltana.

Lauantai.

Heräsin aamulla 08.00, puin kisavaatteet päälle, söin aamupalan autossa ja menin sitten äidin kanssa päätalolle, jossa kaikki kokoontuivat ja saivat huoneet.

Will

Wiltsu, ilman päättä. ^ ^

Kun kaikki olivat vieneet tavarat omiin huoneisiin, niin lähdettiin maneesiin, jossa hevoset arvottiin ryhmittäin. Ensin käynti, sitten ravi ja lopuksi laukkaluokka. Siellä oli seitsemän hevosta, joiden joukossa olivat Laikku ja Willy.

Laukki-kulta. <3

Laikku.

No mä ajattelin et mä en mitenkään voi saada, kumpaakaan niistä, mutta toisin kävi, kun tuli mun vuoro mennä sokkona, ottamaan hevoseni numeron.

Pelasin varman päälle.

Se oli kuusi ja sain Willyn <3! Mun piti hillitä itseni kunnolla, etten alkaisi kiljumaan onnesta, ja säikyttäisi hevosia.

Sitten oli koeratsastuksen vuoro, joka meni todella hyvin vaikka Willy oli aluksi hieman kova suusta, ja kun piti nostaa ravi, niin mun ei tarvinnut tehdä muuta, kun hipaista kantapäällä pojan kylkiä, niin ravi nousi.

Koeratsastus.

Kun piti treenata, tervehdykseen tuloa niin, Wiltsu oli aluksi kuuro / hidas pidätteelle ja painoi kädelle, mutta kyllä se lopulta sujui.

Willy on niin ihana. ^ ^ 

<3

Kun kaikki olivat koeratsastaneet tulevan kisaratsunsa, niin kisat alkoivat käyntiluokalla, jonka jälkeen oli raviluokka joka oltiin jaettu kahteen ryhmään, ratsastajien suuren määrän vuoksi. Olin ensimmäisessä ryhmässä viimeinen ratsukko.

Tarja anto mulle vinkin, miten saisin Wltsun pehmenemäksi ja se helpotti todella paljon radan ratsastusta. Kun kaikki raviratsukot, olivat tehneet radat ja osa laukkaluokasta olivat jo ratsailla, niin odotimme hetken tuomarit laskivat pisteitä yhteen.

Sitten meidät kutsuttiin yksi kerallaan riviin ja ensin jaettiin raviluokan palkinnot eli siis henkilökohtaisen kilpailun, ja olin niin varma että minä en voittaisi, mutta sitten: Käynti-ravi luokka, 2:sen voitti Jenny Kärkkäinen- Willy. Multa oli pudota leuka, ja kun sain itseni ryhdistettyä, niin yllätyksen tilalle tuli kesto voittajanhymy.

Sain palkinnoksi kukkakimpun ja ruusukkeen. Kun muillekin sijoittuneille oli jaettu palkinnot, niin oli vielä VAU: n mestaruuden voittaja, joka oli yllätys, yllätys minä. Olin ihan ällikällä lyöty.

Tässä vielä päivän tuomarien yhteispisteet ja prosentit:  105.5 / 65.938 % ja 107.5 / 67.188 %
Tuomareita oli 2 toinen H:ssa, ja toinen C:ssä, joten siksi kahdet pisteet ja prosentit.

No sitten, lähdettiin syömään, jonka jälkeen oli iltaohjelma ja iltapala.

Sunnuntai. Toinen kisa pv.

Tulin voittamaan, en anna minkään seisoo tiellä… 


Su päivän kisat menivät yhtä hyvin, kuin La elleivät paremmin. Vaikka ajatus olikin koettaa jättää muillekin jotain mutta, siitä ei vaan tullut mitään.

Verkkakuvia.

Kuten sanonta kuuluu: Voittajan on helppo hymyillä.

Kisat:

Sillä jälleen kerran voitin Willyn kanssa, ensin henkilökohtaiset kilpailut ja tällä kertaa SRL: n mestaruuden, saaden uuden kimpun, joka meni Tarjalle, ruusukkeen ja 2 Harjun oppimiskeskuksen logolla varustettua mukia ja pokaalin.

Lopuksi vielä palkinnoista ihan lähikuvat. Sain 2 pakettia niitä Harjun mukeja, mutta en jaksanut enää lisätä sitä tonne tekstiin. ^ ^'

Eli siis Lauantai palkinnot olivat:

Henkilökohtainen.

VAU: n mestaruus.

Sunnutain palkinnot:

Henkilökohtainen.

 Sain vain yhden mitallin., mut en jaksanut otaa erikseen, noista ruusukeista ja tosta mitallista kuvia, joten se saa mennä nyt näin.

SRL: n mestaruus.